|
KULUTTAJATIETOA Kuluttajatietoa sisällysluettelo Tekstiilien
materiaalit Tekstiilien valmistaja saa tarvitsemansa raaka-aineet langan valmistajilta, nämä vastaavasti saavat ne kuidun tuottajilta. Langoista kudotaan kankaita ja neulotaan neuloksia, joista vaatteiden valmistajat ompelevat vaatteita. Kankaita ja neuloksia valmistetaan myös sisustustekstiileiksi, joita myydään metritavaroina ja valmiina tuotteina, kuten pussilakanoina, pöytäliinoina, verhoina. Maailman kuitutuotanto jakaantuu verrattain tasapuolisesti luonnonkuituihin ja tekokuituihin. Yksittäisistä kuiduista suurimpana ryhmänä on puuvilla, jonka osuus on 38 % ja toiseksi suurimpana polyesteri, jonka osuus on noin 23 % kuitutuotannosta. Maailman kuitutuotanto 1994 (1 000 tonnia)
Käyttötarkoitus vaikuttaa paljon, mitä kuituja vaatteissa ja sisustustekstiileissä käytetään. Kun halutaan kestävyyttä ja helppohoitoisuutta, käytetään tekokuituja tai sekoitteita. Kun taas vaatteelta toivotaan hengittävyyttä, pehmeyttä, lämpöä, valitaan luonnonkuituja. Tämä jako ei ole kuitenkaan aivan selkeä. Hienot mikrokuidut ja selluloosapohjaiset tekokuidut ovat ominaisuuksiltaan monella tavoin luonnonkuitujen kaltaisia. Ne ovat pehmeitä, hengittäviä, hyvin laskeutuvia, niillä on hyvä tuntu ja ne ovat kestäviä. Selluloosapohjaisiin kuituihin kuuluvat viskoosi, modaali, polynosic sekä uusimpana 90-luvulla läpimurtonsa saanut lyocell. Tämä tunnetaan paremmin kauppanimestään Tencel. Kuitujen hinnalla on myös merkityksensä materiaalien valinnoissa. Luonnonkuitujen hintojen nousu sekä niiden riittämättömyys ovat lisänneet tekokuitujen käyttöä. Ekologisten arvojen lisääntymisen mukana materiaaleihin kohdistuu uusia vaatimuksia. Tällä hetkellä kuituja ei voida asettaa paremmuusjärjestykseen niiden ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Tämä siksi, että eri kuitujen elinkaarivaikutuksia ei vielä olla riittävästi selvitetty. Tekstiilien merkinnät
Mikäli kuluttajan terveyden tai taloudellisen turvallisuuden kannalta on tarpeen, on nämä tiedot annettava myös pakkaamattomista tuotteista. Samoista syistä on annettava myyntipäällyksessä tai muuten tiedot kulutustavaran koostumuksesta, pesu-, puhdistus- ja hoito-ohjeet, käyttö- ja säilytysohjeet sekä tietoa tavaran käyttämisestä ja hävittämisestä mahdollisesti aiheutuvasta vaarasta eli varoitusmerkinnät. Tekstiili- ja Jalkinetoimittajat ry on antanut omalle jäsenkunnalleen suosituksen tekstiili- ja nahkatuotteiden kemikaalijäämien raja-arvoiksi. Raja-arvosuositukset vastaavat jo nyt odotettavissa olevia EU-säädöksiä. Vaatteissa on myös kokonumerointia koskevat tiedot joko numeroina tai kirjaimina. Jäljempänä kansainvälinen vaatteiden mittataulukko, josta käy ilmi eri maiden toisiaan vastaavat mittamerkinnät. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tekstiilituotteissa on sekä pakollisia
että vapaa-ehtoisia merkintöjä. Pakollisia
ovat myyntipäällyksessä ilmoitettavat
kauppatavan mukainen nimi, valmistajan tai valmistuttajan
nimi sekä sisällyksen määrä.